Husulanmäki Lapinjärvellä, itäisellä Uudellamaalla on yhteisöllisyyteen, resurssiviisauteen, perinteisiin ja moderniin puurakentamiseen perustuva ryhmärakennuttamisen alue, joka etsii asukkaita. Lotta Harjula, Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeen tutkimusavustaja Aalto-yliopistolta pohtii, millainen tie omasta kodista haaveilijalla vie resurssiviisaisiin ratkaisuihin.
***
Vaikka itse rakennusprosessin alkuun onkin vielä hetki aikaa, käsillä on yksi parhaimmista oman kodin rakentamisen vaiheista: haaveilu ja unelmointivaihe! Haaveet koostuvat usein erilaisista tavoitteista ja mielikuvista esimerkiksi siitä, miltä tuleva elämä Husulanmäellä voisi näyttää.
Jossain kohtaa unelmointivaihetta on kuitenkin hyödyllistä alkaa järjestämään tavoitteita konkreettiselle tasolle ja samalla pohtia niiden tärkeysjärjestystä ja merkitystä itselle. On nimittäin huomattu, että mitä konkreettisemmaksi tavoitteet pystyy muotoilemaan, sitä todennäköisemmin ne myös toteutuvat. Husulanmäen ryhmärakennuttamishankkeessa omien haaveiden työstäminen tekee myös yhteistyöstä muiden kanssa helpompaa. Prioriteettilistat auttavat myös tilanteissa, joissa useammat tavoitteet ovat mukana valinnoissa ja mahdollisesti jopa ristiriidassa keskenään.
Kun tavoitteet ovat tarkemmin selvillä, on helpompaa myös tehdä valintoja, jotka tukevat näitä tavoitteita. Valintatilanteessa nimittäin inhimillisellä päätöksentekoprosessilla on yllättävän suuri vaikutus lopullisiin valintoihin. Jokaisella yksilöllä on erilaiset lähtökohdat valintojen tekemiseen, osittain siitä syystä, että ihmisen näkemys asioista ja ympäröivästä maailmasta perustuu pitkälti subjektiivisiin kokemuksiin. Vaikka ihminen pyrkisi rationaalisiin ja tietoon perustuviin päätöksiin, mielikuvilla, arvoilla ja asenteilla on aina myös vaikutusvoimaa valintatilanteissa. Tulkitsemme tilanteita ja tietoa jokainen hieman eri tavoilla ja peilaamme uusia tilanteita vanhoihin kokemuksiimme sekä ympäristön esimerkkeihin. Subjektiivisen näkökulman takia myös vaihtoehtojen välinen tarkastelu saattaa inhimillisistä syistä vääristyä ja pahimmassa tapauksessa teemme valintoja huomaamattamme vastoin alkuperäisiä tavoitteita.
Ihmisen päätöksentekoprosessi perustuu eri vaihtoehtojen vertailuun. Puntarissa ovat arviot mahdollisesti saavutettujen hyötyjen tai haittojen suuruudesta sekä eri skenaarioiden arvioitu todennäköisyys. Hyötyjen, haittojen ja riskien arvioinnissa tiedolla on valtava merkitys, mutta niin on myös mielikuvilla sekä inhimillisellä valintaprosessilla. Usein täysin huomaamatta alitajuntamme paikkaa puuttuvaa tietoa mielikuvilla ja oletuksilla. Myös inhimillisessä hyötyjen, haittojen ja riskien välisessä arvioinnissa korostuu subjektiivinen kokemus asioista. Vaikka ihminen pyrkii rationaalisuuteen, eli tietoon perustuviin valintoihin, on tutkimuksissa huomattu tietynlaisia ihmiselle ominaisia sudenkuoppia, joissa eri vaihtoehtojen välinen vertailu on vääristynyt. Vaihtoehtojen tietoisen vertailun haasteellisuutta lisäävät myös esimerkiksi kiire, puutteellinen tieto tai vahvat ennakkoasenteet.
Päätöksentekoprosessin inhimillisten arviointivääristymien tietoinen tarkastelu lisää kuitenkin onnistumismahdollisuuksia tehdä tavoitteiden kannalta onnistuneita valintoja. Yleisimmät inhimilliset sudenkuopat vaihtoehtojen välisessä tarkastelussa perustuvat tarkastelun mittakaavaan. Joskus pitkällä tähtäimellä tavoitteita tukevat valinnat eivät tuo hyötyä heti, mutta hieman myöhemmin ne tuovat sitä jopa enemmän kuin lyhyen tähtäimen valinnat olisivat voineet hyödyttää. Inhimillisessä vaihtoehtojen välisessä tarkastelussa ihminen oletuksena priorisoi valintoja, joiden hyödyt tulevat heti, vaikka rationaalisen tarkastelun mukaan muut vaihtoehdot voisivat olla parempia. Resurssiviisaille valinnoille on ominaista juuri hyötyjen näkyminen vasta pidemmän ajanjakson jälkeen. Sen takia riittävän kauaskatsoinen vaihtoehtojen ominaisuuksien arviointi kannattaa. Esimerkiksi pitkäikäisten materiaalien ostohinta saattaa olla usein kalliimpi kuin lyhytikäisten tuotteiden, mutta kun tarkastelua laajennetaan ostohetkestä pidemmälle, huomataan että kalliimpi tuote voikin pitkällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi. Ilman tietoista ajattelua ihmisen automaattinen päätöksentekoprosessi ohjaa usein valitsemaan ostohinnaltaan edullisemman vaihtoehdon.
Toinen ihmiselle ominainen arviointivirhe liittyy uuden ja vanhan väliseen vertailuun. Vanhojen materiaalien tai toimintatapojen suhteen haitat nähdään tutkimusten mukaan lähtökohtaisesti pienempinä kuin uusien. Vanhojen tapojen priorisointi perustuu esimerkiksi ajatukseen, että vanhat toimintatavat ovat hyvin testattuja ja hioutuneita. Sosiaalinen normi toimia tietyllä tapaa, ohjaa automaattista valintaprosessia kokemaan yleisesti käytössä olevat toimintamallit positiivisempina. Välillä kuitenkin vanhoilla toimintavoilla on paljon isompia haittaseurauksia kuin uusilla toimintatavoilla olisi, ja niiden näkeminen vaatii jälleen tarkastelun mittakaavan laajentamista. Olennaista on ovatko haitat detaljitason eli mikrotason ongelmia, jolloin niiden ratkominen on myös usein helpompaa, vai onko kyseessä ison mittakaavan eli makrotason haitta?
Vaikka valintojen tekeminen saattaa tuntua hetkittäin haasteelliselta ja monimutkaiselta, omien inhimillisten heikkouksien havainnointi, ja pyrkimys objektiivisuuteen vähentävät riskiä kompastua sudenkuoppiin valintatilanteissa. Vaihtoehtojen välisessä tarkastelussa erityisesti etäisyyden ottaminen asioihin, tiedon hankinta sekä tarkastelun laajentaminen detaljeista kokonaisuuksiin ohjaavat kohti parempia valintoja. Lisäksi omien ennakkoasenteiden haastaminen ja tavoitteiden henkilökohtainen työstäminen auttavat saavuttamaan ne unelmat ja haaveet, josta koko rakentamisprosessi lähti alunperin käyntiin.
Lotta Harjula, Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeen tutkimusavustaja, Aalto-yliopisto
Lue lisää: Lotta Harjula – Rakennus vai koti – mitä koti merkitsee suomalaiselle valtaväestölle?
Husulanmäki on Lapinjärvellä, itäisellä Uudellamaalla sijaitseva yhteisöllisyyteen, ekologisuuteen, perinteisiin ja moderniin puurakentamiseen perustuva ryhmärakennuttamisalue.
Tutustu tarkemmin ja tarkista saatavilla olevien tonttien tilanne:
www.instagram.com/tarinoitahusulanmaelta
Resurssiviisaaksi-blogi
Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.
Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.
Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.