Talvi Husulanmäellä – koeasukkaan kokemuksia

Lokakuun 2020 lopussa koeasukkaaksi Lapinjärven Husulanmäen ryhmärakennuttamiskohteeseen muutti Tanja Korvenmaa Helsingistä. Tanja toimii Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeen viestintäassistenttina ja raportoi kokemuksistaan täällä blogissa ja Instagram-kanavalla @tarinoitahusulanmaelta 

*** 

Nyt muutostani Husulanmäelle on kulunut neljä ja puoli kuukautta ja nyt talvi alkaa olla ohi. On aivan ihmeellistä, että etätyöpäivän jälkeen ehdin valoisaan aikaan ulos. Edelleen täällä parasta on se, että ulos astuessani pääsen suoraan metsän syliin ja joka kerta se on erilainen, äänet, tuoksu, valo ja piiloihinsa vilahtavat eläimet. Kiireisten etätyöpäivien aikana pääsen hengähtämään metsään tai järven rannalle. Kollegat ovat kateellisia, kun palaverin aikana bongaan tikkoja ja oravia ikkunasta.   

Talven kohokohtia ovat olleet esimerkiksi lehtopöllön huhuilu täysikuun kumottaessa, jään äänet säätilan vaihtuessa, aamulla hangelle ilmestyneet erilaiset jäljet, luotettavan lumiauran saapuminen joka kerta lumentulon jälkeen ja hurjat pakkaset, joiden aikana kävin joka päivä saunassa. Järven jää on hieno, avara tila, jonne pääsee hiihtämään tai kävelemään. Olen harrastanut myös umpihankikävelyä, se tekee sydämelle hyvää.   

Ensimmäisiin hankintoihini tänne muuttaessani kuului heijastinliivi, otsalamppu, talvipaljasjalkakengät ja – uskokaa tai älkää – kävelysauvat. Näine varusteineni olen kävellyt kirkonkylän Salelle, kirjastoon hakemaan tilaamiani kirjoja tai lounaalle. Tässä lähellä on kolme lounaspaikkaa. Koetan kävellä mahdollisimman kovaa vauhtia ja tehdä ennätyksiä. Tervehdin vastaantulijoita sanomalle ”hei”, sillä kuvittelen, että se sopii paremmin kaksikieliseen kuntaan kuin jyväskyläläinen ”moi”. Useimmiten saan tervehdyksen vastaukseksi.  

Kaikki ei ole ollut ihan helppoa. Introverttinä viihdyn kyllä yksin, mutta yksinäisyys tunkeutuu mielen nurkista välillä aika lähelle. Olen tavannut todella vähän ihmisiä. Koronan ja talvisen pimeyden vuoksi tutustuminen paikallisiin asukkaisiin on hidasta. Illat ovat pitkiä ja kyläily ei oikein onnistu eikä tapahtumia tietenkään järjestetä. Toisaalta sosiaalisten suhteiden kannalta korona-aika on ollut vaikeaa myös kaupungeissa. Olen onnekas, sillä minulla on ystäviä, joille voi soittaa ja työkavereita, joita näen melkein joka päivä etänä. Minusta julkaistiin juttu Loviisan Sanomissa ja sen jälkeen eräs naapuri, kyläaktiivi kolmen kilometrin päästä tuli tervehtimään. Hän sanoi: “luin paikallislehdestä, että tarvitset sosiaalisia kontakteja, no, tässä minä olen!” Riemastuin, kävimme kävelyllä ja pääsen kuulemma ensi viikolla hänen mukanaan tutustumaan paikalliseen moderniin navettaan ja silittämään vasikoita.   

Ajankuluksi olen retkeillyt lähialueella Lapinjärvellä ja lähikylissä. Täällä on valtavia peltoaukeita ja niiden keskeltä kohoaa yhtäkkiä pystysuoria kalliojyrkänteitä. Muutamia lempipaikkojani ovat Ilveskallio: vanha suojeltu metsä keskellä suurta valtion metsäaluetta, jossa on vielä harvinaisen paljon vanhaa kuusikkoa jäljellä. Toinen on Ruskiakallio, jonka jyrkänteestä lohjennut valtava kivenlohkare muodostaa valtavan, vaikuttavan rotkon. Hieno paikka on myös Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva Struven ketjun mittauspiste Tornikalliolla Porlammin kylässä.

Husulanmäen vierailupäivät eli tonttien esittelypäivät ja toimittajien vierailut ovat olleet myös kohokohtia. On ollut hauska tavata ihmisiä, joita alue tai oman puutalon rakentaminen kiinnostaa. Ilmassa on ihastusta Husulanmäen luontoa kohtaan ja tietysti myös paljon suuria kysymyksiä, onhan kodin rakennuttaminen todella iso päätös. Yleisiä keskustelunaiheita ovat juuri yhteisöllisyyden mahdollisuudet: mitä kaikkea voisi yhteisesti rakentaa ja toisaalta talous: mitä oman puutalon rakentaminen maksaisi ja miten mahdollisten yhteistilojen kustannukset jaettaisiin rakennuttajien kesken. 

Husulanmäen ryhmärakennuttamissuunnitelma muistuttaa minua omasta lapsuudenkodistani Tuulenkylästä, joka on vuoden 1985 asuntomessuille valmistunut yhteisöllinen luhtitaloyhtiö Jyväskylässä. Aivan kuten Husulanmäelle on suunniteltu, meillä Tuulenkylässä oli pihapiirin keskellä yhteisiä rakennuksia: yhteistalo, saunat ja pesutupa. Lapsia oli paljon ja yhteisöllisyys rakentui luonnostaan, ilman varsinaista yhdistävää ideologiaa, arkisen lapsiperhetohinan ja toisaalta aikuisten harrastusten mukaan. Oli yhteisruokailuja lauantaisin, naisten- ja miesten vuorot puulämmitteisessä saunassa, kirppiksiä, juhlia, elokuva- jumppa- ja käsityökerhoja, urheilujoukkueita ja tietysti kylän oma bändi. Minulle tuollainen pihapiiri oli todella hyvä paikka kasvaa.  

Entä omat suunnitelmani?  Itse en vielä tiedä, lähdenkö ryhmärakennuttamaan Husulanmäelle. Prioriteettinani on nyt etsiä oma perhe ja asettua sinne, minne juuri sen perheen kanssa on luontevinta. Mutta periaatteessa kyllä, olisi hienoa kasvaa naapureiksi rakennuttamalla yhdessä. Puurakentaminen, ryhmärakennuttaminen, resurssiviisaat ratkaisut esim. lämmityksessä, upea metsä, luonnonläheisyys, Lapinjärven meininki, etäisyys Helsingistä ja sopiva pioneerihenkisyys olisivat toki juuri sopiva yhdistelmä minulle.

Tule käymään! Järjestän Husulanmäellä vierailupäivän joka kuussa lauantaisin. Tämä paikka on vierailun arvoinen. Varsinkin jos etsit tonttia maalta, kannattaa tulla käymään ja kokemaan Husulanmäki itse. Juuri nyt kunta etsii ihmisiä, jotka lähtisivät ryhmärakennuttamaan tänne puurakenteisia talojaan. Ensimmäinen tontti on jo varattu. Tervetuloa tutustumaan! 


Lisää tietoja vierailupäivistä: Tapahtumasivu 

Tutustu tontteihin ja suunnitelmaan Husulanmäen verkkosivulta

Seuraa Tanjan kokemuksia Instagramista

Tykkää Husulanmäestä Facebookissa 

Kuvat ja teksti: Tanja Korvenmaa 28.3.2021


Hankkeen toteuttajien logot

Resurssiviisaaksi-blogi

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.

Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.