Rakennus vai koti? Mitä koti merkitsee suomalaiselle valtaväestölle?

Husulanmäen ryhmärakennuttamishankkeessa ensisijainen tavoite on rakennuttaa tuleville asukkaille uusi oma koti, mutta mikä oikeastaan tekee rakennuksesta kodin? Osana tutkimushanketta tutkimusavustaja Lotta Harjula Aalto-yliopistosta tutki suomalaisten asumisen ihanteita ja kodin merkitystä kestävän rakentamisen ja yksilön valintojen näkökulmasta. Tässä hän jakaa huomioitaan kodin merkityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Koti on fyysisen rakennuksen lisäksi myös emotionaalinen ja henkinen paikka, johon liittyy monenlaisia odotuksia, haaveita ja kokemuksia. Jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen käsityksenä siitä, mikä tekee kodista kodin. Joillekin koti tarkoittaa alueelle juurtumista, toisille kodin tunnelman tuo kalusteet tai ihmiset. Lapsuudenkodin muistot ja mallit, erilaiset kulttuuriset normit, markkinointi ja ympäristön esimerkit ohjaavat esimerkiksi sitä, millaisia vaatimuksia asetamme uudelle kodille.

Koti fyysisenä rakennuksena voi edustaa omistajilleen monia erilaisia asioita. Omakotitalo voidaan nähdä välttämättömänä arjen mahdollistajana, jonka ensisijainen tarkoitus on tarjota lepopaikka hektisen arjen keskellä. Toisille taas kotona vietetty aika sisältää enemmän ajanviettoon liittyviä tarpeita, joita pyritään mahdollistamaan erilaisin harraste- tai työhuonein rakennuksen yhteydessä. Suomalaisen valtaväestön asumisen ihanteisiin kuuluu toive siitä, että jokaiselle harrastukselle ja toiminnoille olisi omat tilansa. Toisaalta suurikokoiset talot kuluttavat suhteessa paljon enemmän luonnonvaroja ja kasvattavat yksittäisen ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Fyysiseen rakennukseen ja väljään asumiseen liittyy myös symbolisia merkityksiä. Mahdollisuus rakentaa oma koti ilmentää sosiaalista asemaa yhteiskunnassa ja varallisuuden tasoa. Toisille omakotitalon rakentamisen haaveet edustavat saavutettavia sosiaalisia virstanpylväitä, esimerkiksi vakiintunutta perhe-elämää, joka kuuluu sosiaalisen normin mukaan tiettyihin tavoiteltaviin elämänvaiheisiin.

Millaisia tavoitteita suomalaisilla on kodin suhteen?

Suomen asuntomessujen teettämän tutkimuksen (Protoomo, 2020) mukaan suomalaisten tavoitteet ja näkemys ihannekodista perustuvat erityisesti mielikuvaan tulevaisuuden ihanne-elämästä. Tulevaisuuden tavoite-elämän liittäminen unelmakotiin korostuu erityisesti nuorilla elämänsä uomia etsivillä ihmisillä, ja tarve pienenee kun saavutetaan yhteiskunnan määrittelemiä merkkipaaluja, esimerkiksi perustetaan perhe tai päätetään työura. Koti voi toimia monelle myös eräänlaisena identiteetin näyttämönä, jota ilmennetään arkkitehtuurin, sisustuksen ja esineiden avulla (Ruonavaara, 2004). Myös asuinalueen valinnalla voidaan ilmaista identiteettiä. Asumisen ihanteita kartoittavassa tutkimuksessa (Protoomo, 2020) erityisesti terveellisyys, luonnonläheisyys ja teknologian arvostus olivat arvoja tai jopa identiteettejä, joiden toivottiin näkyvän ihannekodissa sisustuksen, sijainnin tai esineiden avulla. Erityisesti esineet saavat usein jopa symbolisia merkityksiä, jotka ilmentävät asukkaille tärkeitä arvoja tai muistoja.

Identiteetin näyttämön lisäksi koti merkitsee useimmille suomalaisille kuitenkin ensisijaisesti latautumisen ja palautumisen paikkaa (Protoomo, 2020). Suomalaiset yhdistävät palautumisen usein luontokokemuksiin ja yksityiseen oleskeluun. Omakotiasujia houkuttelee nykypäivänä erityisesti luonnonrauha asunnon sekä paikkakunnan valinnassa. Toisaalta toiveista joudutaan myös usein joustamaan, sillä luonnonläheisyyden lisäksi valtaväestö arvostaa lähellä olevia kattavia palveluita.

Emotionaalisilla merkityksillä on vahva rooli kodin suunnittelussa

Kodin merkityksellä on vähintään alitajunnan tasolla vaikutusta siihen, millaisiin suunnitteluratkaisuihin ja valintoihin oman kodin rakennusprosessissa päädytään. Valinnat muodostuvat esimerkiksi tulevaisuuden ihanne-elämän mielikuvien, arvojen, kokemusten ja fyysisten resurssien pohjalta. Vaikka koti on pääosin fyysinen rakennus, sen emotionaalisilla merkityksellä on vahva rooli. Tunteet kulkevat mukana rationaalisiltakin tuntuvien päätösten taustalla.

Kirjoittanut Lotta Harjula, Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeen tutkimusavustaja, Aalto-yliopisto

Kuva: Arkielämää Lapinjärven kokeilualueella 1960-luvulla. Lähde Varmoloiden kotiarkisto.

Lähteet:

Protoomo Oy: Aranko, A.; Aranko, A.; Hassinen, M.; Lamberg, A.R.; Saari, H.E.; Sivander, L. 2020. Asumisen ihanteet suomessa: Tutkimusraportti. [julkaisematon tutkimusraportti]. Osuuskunta Suomen Asuntomessut.

Ruonavaara, H. 2004, Oma koti ja omistusasuminen. JulkaisussaHalme, A.-M. (toim.), Oma koti. Omakotiasuminen Suomessa, (s. 106-109). (ISBN 951-95378-5-6).

Hankkeen toteuttajien logot

Resurssiviisaaksi-blogi

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.

Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.

Viimeisimmät artikkelit