Puu Husulanmäen rakennusmateriaalina

Puut ovat ihmeellisiä olentoja. Ne imevät ilmakehästä haitallista hiilidioksidia ja varastoivat sen runkoonsa hiilenä. Samassa yhteyttämisprosessissa ne tuottavat meille elintärkeää happea. Yksi iso puu on voinut elämänsä aikana sitoa itseensä ja maaperään jopa kolme tonnia CO2:sta.

Puun runkoon varastoitu hiili säilyy, kun puu kaadetaan ja siitä tehdään sahatavaraa tai rakennustuoteteollisuuden raaka-ainetta. Rakennettaessa puutuotteiden sisältämä hiili varastoituu puurakennuksen seiniin ja muihin rakenteisiin ja voi säilyä siellä parhaassa tapauksessa vuosisatoja. Tämä on ilmaston lämpenemisen kannalta erittäin hyvä asia.

Husulanmäen asemakaavassa määritellään, että tulevien asuinrakennusten julkisivujen ja myös rungon tulee olla puuta. Puu on muutenkin Suomessa ylivoimaisesti suosituin pientaloissa käytettävä rakenne. 

Puurungon voi toteuttaa monella tavalla. Yleisin ratkaisu on rankarunko, jollaisina yli puolet tällä hetkellä tehtävistä pientaloista toteutetaan. Rankarunko kehittyi sotien jälkeen kun puumateriaalista oli pulaa. Niin kutsutut rintamamiestalot ovat lähes poikkeuksetta rankarunkoisia. Eristeenä käytettiin alkuvaiheessa sahanpurua ja kutterinlastua jonka ovat nykyaikana korvanneet erilaiset eristelevyt ja puhallettavat massat. Käytännössä runko muodostuu useimmiten 60 cm etäisyydellä toisistaan sijaitsevista pystytolpista jotka on kiinnitetty ylä- ja alajuoksuihin. Pystytolppien väliin jää tila valitulle eristeelle.

Puurakennus voidaan myös toteuttaa massiivirunkoisena. Tällöin puumateriaali toimii sekä eristeenä että kantavana rakenteena. Ympäristöministeriön Asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta vuodelta 2017 määrittelee massiivipuiseksi ”rakennuksen, jossa ulkoseinien pääasiallinen rakennus- materiaali on massiivipuurakenne, jonka keskimääräinen rakennepaksuus on vähintään 180 mm”. Massiivipuiseen rakennukseen sitoutuu paljon puuta, ja näin ollen myös hiiltä. 

Puun lämmöneristävyys ei ole yhtä hyvä kuin varsinaisten eristeiden, ja massiivipuurakenteelle onkin annettu positiivisten ilmastovaikutusten vuoksi helpotuksia energianormeista. Puhutaan myös negatiivisesta hiilitaseesta eli hiilikädenjäljestä. Massiivipuurakenne voidaan myös lisäeristää ylimääräisen rankarungon avulla.

Kuva 2: Kortteli 6:n tyyppitalon viitesuunnitelma / Hanna Jahkonen

Kaikille tuttu tapa toteuttaa massiivipuurakennus on tietenkin hirsi. Hirsi on edelleenkin suosittu rakennusmateriaali – yli neljännes Suomessa rakennettavista pientaloista on hirsirakenteisia. Koska järeää puutavaraa on nykypäivänä vaikea löytää, massiivipuurakennusten hirret ovat usein niin sanottuja lamellihirsiä, eli liimattu yhteen useammasta puupalasta.

Samalla periaatteella valmistetaan CLT (cross laminated timber), eräänlainen jättiliimapuulevy, jossa useita lautakerroksia liimataan päällekkäin. CLT-levyt voivat olla jopa 20 metriää pitkiä, korkeudeltaan 3-4 metriä ja 40 cm paksuja. Myös CLT voidaan yhdistää rankarunkoon ja lisäeristykseen kuten  Husulanmäen viitesuunnitelmissa (kuva) on tehty. Sekä hirsi-, että CLT-rakenne voidaan toteuttaa myös massiivirakennetta eli 180 millimetriä ohuemmalla kerrospaksuudella. Tällöin tarvitaan aina lisäksi jokin muu eristekerros.

Johanna Hyrkäs, arkkitehti ja projektitutkija / Aalto-yliopisto

Hankkeen toteuttajien logot

Resurssiviisaaksi-blogi

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.

Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.

Uusimmat artikkelit: