Ihmislähtöisyys liiketoiminnassa

”Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin” -hankkeen keskeisenä tehtävänä on tukea uuden kiertotalousliiketoiminnan syntymistä. Tässä blogissa pohdin miten hanke voi tukea resurssiviisautta ihmislähtöisin keinoin liiketoiminnallisen kehittämisen näkökulmasta.

Tätä blogitekstiä varten keräsimme tietoa Lapinjärven työpaikoista (viimeisin tieto on vuodelta 2017[1]). Lapinjärveläiset työskentelevät: noin 22 % maataloudessa (ns. alkutuotanto), 22 % jalostuksen parissa (esim. rakentaminen kuuluu tähän) ja 54 % palvelujen parissa. Koska kiertotalouden liiketoimintamalleja mielletään helposti tuotannon ja tuotteiden materiaalien kierrätyksenä, kierrossa pitämisenä, voisi ajatella, että maatalous ja jalostus olisi kiertotalouden keskiössä. Kun tähän lisätään kiertotaloussanaston keskeinen käsite, sivuvirta, tämä näkökulma vahvistuu. Ei ole niin helppoa miettiä kiertotaloudellisia näkökulmia, kun yrittäjä toimii lähinnä palvelun tuottajana eikä ns. tuotantoketjussa tuotannon logiikan mukaan.

Haluan kuitenkin tuoda esille toisen näkökulman, arvon luomisen. Palvelun tuottaja luo arvoa palvelemalla asiakastaan laadukkaasti. Palvelu on resurssiviisaampaa, kun yrittäjä tietää, että hänen toiminnassaan hyödyntämänsä materiaalit ja tuotteet eivät rasita ympäristöä ja planeettamme. Palvelun tuottaja voi siis olla vaikuttamassa kiertotalouteen vaatimalla kiertotalouden periaatteiden noudattamista omissa verkostoissaan. Palvelun tuottaja on siis tärkeä tarjonnan ja kysynnän vaikuttaja. Kun vaikuttaa tietoisesti, jokin uusi liikeidea saattaakin syntyä siinä samalla.

Matkamme kiertotalouden liiketoiminnan kehittämisen parissa alkoi haastatteluilla alkuvuodesta. Haastateltavina oli kaksitoista lapinjärveläistä yrittäjää, joiden kertomuksia projektityöntekijä Jonna Nygård ja minä saimme iloksemme kuunnella. Haastatteluista syntyi kaksitoista mielenkiintoista kertomusta lapinjärveläisen yrittäjän arjesta, ajatuksista tulevaisuudestaan ja yrittäjän omista arvoista. Voidaan sanoa, että asiakkaiden palveleminen ja halu kehittyä ja kehittää yhdessä muiden kanssa oli jokaiselle keskiössä. Muutama haastateltu yrittäjä pohti sitä tosiasiaa, että kaikki on hyvin, mitään uutta ei tarvitse sinänsä luoda. Mikäli on hyvä asiakasymmärrys ja kohtaa asiakkaan arvostaen ja iloisella asenteella, pärjää hyvin ja kaikki ovat tyytyväisiä. Miten ulkopuolinen hanke siis pystyy parhaiten tukemaan uuden liiketoiminnan syntymistä? Ja miten määrittelemme ihmislähtöisyyden ja resurssiviisauden tässä yhteydessä? Muistan, miten eräässä haastattelussa keksimme kysyä seuraavan kysymyksen: ”Onko sinulla jokin unelma, jonka haluaisit toteuttaa, liittyen nykyiseen liiketoimintaan”? Vastauksena oli todella kiinnostava ja toteutumiskelpoinen idea, sekä liiketoiminnallisesta näkökulmasta ja mahdollisten asiakkaiden näkökulmasta. Löysimme keskustellen uusia ideoita, ja melkein näimme jo selkeän tiekartan uuden liiketoiminnan toteuttamiseen resurssiviisain periaattein. Koska yrittäjä oli itse kertonut ja kehittänyt ideansa kysymyksen perusteella, liiketoiminnan kehittäminen oli minusta ihmislähtöistä.

Usein yrittäjä on ylityöllistetty, eikä aika tahdo oikein riittää mihinkään ylimääräiseen tekemiseen, kuten uusien ideoiden kaupallistamiseen prosesseineen kaikkineen. Voisimmeko juuri tässä kohtaa tukea yrittäjää? Löytämällä yhdessä hyviä työkaluja uuden liiketoiminnan luomiseen, tai ainakin kehittämällä uutta liiketoimintaa rasittamatta yrittäjän arkea?

Hankkeessamme esitämme kiertotalouden liiketoimintamalleja, jotka ovat kiehtovia yksinkertaisuudessaan. Jos valmistan tuotteita, voisinko antaa niitä vuokrattavaksi myymisen sijaan? Mitä jos tekisin kauniita metallilyhtyjä, joulun aikaan ulos ripustettavia, ja vuokraisin niitä asukkaille? Huoltamalla ja kaunistamalla palautuksen yhteydessä olisivat lyhdyt valmiina odottamassa seuraavaa joulua. Kiertotaloudessa yhtenä keskeisenä teemana on, ettei myydä uutta vaan uudistettua. Rahavirtoja voi luoda toisella tavalla, kuten yllä olevassa esimerkissä. Kaikessa lainaamisessa ja vuokraamisessa tarvitaan luottamusta ja uskoa siihen, että asiakas palauttaa käytön jälkeen tuotteen melko samanlaisena kuin aiemmin. Miten voimme luoda luottamussopimuksia, mikäli vuokraamme muille omistamiamme tavaroita? Tiedämme, että aika kuluttaa tuotteen kuin tuotteen, mutta liiketoiminnan ei tarvitse keskittyä pelkästään tuotteeseen vaan esimerkiksi myös luottamussopimusten luomisessa on liiketoimintamahdollisuus. Jonkun täytyy huoltaa ja hoitaa ja tästä on tehtävä sopimus. Alusta, jossa vuokranantajat ja vuokraajat verkostoituvat, on tällöin keskeinen. Alustataloudellinen näkökulma on hyvä huomioida kiertotalouden uudessa liiketoiminnassa. Tarvitaan myös osaamista tuotteen elinkaaren pidentämiseen ja resurssien viisaaseen käyttöön.

Palaan vielä hankkeen rooliin uuden liiketoiminnan syntymisen prosessissa. Kun yrittäjän asiantuntijuus kohtaa hankkeen kehittäjän asiantuntijuuden, syntyy uusia resurssiviisaita ja ihmislähtöisiä ideoita, joista luodaan uutta liiketoimintaa. Resurssiviisaasti koska molempien osaaminen otetaan huomioon, ja ihmislähtöisesti koska kehitetään yhdessä ja jokaisen resursseja huomioiden. Näin tavoitteemme saavutetaan.

Maria Ekström  / Laurea-ammattikorkeakoulu

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehittämisrahastosta.

[1] Stat.fi, Kuntien avainluvut (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2020&active1=407)

Hankkeen toteuttajien logot

Resurssiviisaaksi-blogi

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.

Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.