Ihmislähtöisyys liiketoiminnassa

”Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin” -hankkeen keskeisenä tehtävänä on tukea uuden kiertotalousliiketoiminnan syntymistä. Tässä blogissa pohdin miten hanke voi tukea resurssiviisautta ihmislähtöisin keinoin liiketoiminnallisen kehittämisen näkökulmasta. Tätä blogia varten keräsimme tietoa Lapinjärven työpaikoista (viimeisin tieto on vuodelta 2017[1]). Lapinjärveläiset työskentelevät: noin 22 % maataloudessa (ns. alkutuotanto), 22 % jalostuksen parissa (esim. rakentaminen kuuluu tähän) ja 54 %

Resurssiviisasta elämäntapaa rakentamassa

Resurssiviisaus, kiertotalous, kestävä kehitys, hiilineutraalius, biokiertotalous… Termiviidakko, jonka tavoitteena on kuvata maapallon ja ihmislajin tulevaisuuden kannalta järkevämpää tapaa elää, tuottaa hyödykkeitä ja järjestää yhteiskuntaa. Pelkkä termien kehittäminen ei kuitenkaan johda toivottuun lopputulokseen, vaan hienot ajatukset ja teoriat pitää pystyä myös viemään käytäntöön. Lapinjärvellä termeistä käyttöön on valikoitunut resurssiviisaus, joka Sitran (2018) määritelmän mukaan tarkoittaa kykyä

Perinteinen kyläajattelu ja ihmislähtöisyys Husulanmäen yhteisöllisyyden pohjana

Think like a Village – tämä lausahdus on Lapinjärvellä usein toisteltu. Tavoitteena on nostaa perinteinen kyläajattelu uuteen arvostukseen modernin yhteisöllisyyden muodossa. Mitä kyläajattelu meille merkitsee? Se on suvaitsevaisuutta, toisen näkemistä ja auttamista, välitöntä kohtaamista ja talkootyönäkin nähtävää me-henkeä. Lapinjärvellä me-henki ja yhteisöllisyys ovat vahvana mukana kaikessa, mitä kunnassa tapahtuu. Lapinjärven kunta alkoi järjestelmällisesti viitisen vuotta