Ryhmärakennuttaminen Husulanmäellä – Haasteita ja mahdollisuuksia

Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan omatoimirakentamisen ja rakennusliikevetoisen asuntorakentamisen välimuotoa, missä joukko ihmisiä ryhtyy rakennushankkeeseen saadakseen itselleen asunnot. Asukkaat toimivat hankkeessa tilaajina, rakennuttajina ja päättäjinä. [Torvinen 2012]

Husulanmäen alueen toteuttamisen on luonnollisesti monta erilaista vaihtoehtoa. Erityisen hyvin siihen sopisi asukaslähtöinen ryhmärakennuttaminen. Tällaisessa hankkeessa ryhmä asukkaita rakennuttaa itselleen asunnot, tekee päätökset ja hoitaa kaikki hankkeeseen liittyvät käytännön toimet. Tätä vastaan he voivat saada huomattavia kustannussäästöjä johtuen kaupallisen rakennuttajan katteiden jääämisestä pois asunnon loppuhinnasta ja myös yhdessä tehtyjen rakentamiseen liittyvien hankintojen kilpailutuksen kautta. Lisäksi ryhmän mahdollisuudet vaikuttaa alueen toteutukseen liittyviin ratkaisuihin ovat hyvät. Asukasryhmä voi omaa työtaakkaansa keventääkseen palkata hankkeelleen rakennuttajakonsultin.

Oman asunnon rakentaminen on suuri satsaus, johon sijoitetaan yleensä aineellisen pääoman lisäksi paljon emotionaalista energiaa. Hankkeen kuluessa eri osallistujien toiveet ja tavoitteet joko törmäävät toisiinsa tai muodostavat synergiaa. Prosessi voi olla luonteeltaan intensiivinen. Jotta päästäisiin optimaaliseen lopputulemaan, ryhmädynamiikkaan ja -prosessin sujuvuuteen kannattaa panostaa ja jopa ammattimaisen prosessifasilitaattorin käyttöä harkita. Parhaassa tapauksessa yhteiseen hankkeen läpiviemiseen sjoitettu aika ja vaiva johtaa toimivan yhteishengen rakentumiseen jo paljon ennenn muuttopäivää. Myös ristiriitojen ilmaantumiseen ja niiden käsittelyyn on syytä varautua. Tässäkin voi nähdä hyötyjä – ryhmästä hioutuu toimiva porukka jonka tavoitteet ovat jokseenkin yhtenevät ja alueen valmistuttua yhdessä toimiminen on luontevaa ja vaivatonta.

Hankkeen kuluessa tehtäväksi tulee lukuisia valintoja. Siksi aivan hankkeen alussa on hyvä määritellä yhteinen arvopohja johon kaikki sitoutuvat. Nämä yhteiset arvot toimivat kompassina käytännön valintojen suhteen – jokaista käytännön valintaa voi verrata arvoihin ja korjata kurssia tarvittaessa.

Myös hankkeen hallintoon, eli ryhmän juridiseen järjestäytymiseen, organisaatiomuotoon ja kokoustekniikkaan kannattaa panostaa. Mitä selvemmin asioista sovitaan ja sovitut asiat kirjataan ylös, sitä helpompi on edetä prosessissa ja selvittää myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvia ristiriitoja ja epäselvyyksiä. Ryhmän yksittäiset jäsenet voivat olla suuri resurssi joka kannattaa hyödyntää. Mikäli jotkut ryhmän jäsenet kantavat hankkeesta muita enemmän vastuuta, on tarpeellista pitää roolit selkeinä ja sopia mahdollisista korvauksista.

Husulanmäen tulevilla asukkailla on mahdollisuus hyödyntää Aalto-yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun osaamista vielä syksyn 2020 aikana järjestettävissä työpajoissa. Työpajoihin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Aallon työryhmä kehittää työpajoista saatujen kokemusten pohjalta mallia, jota voivat Husulanmäen tulevien asukkaiden lisäksi hyödyntää muutkin ryhmärakennuttajaporukat.

Johanna Hyrkäs, arkkitehti ja projektitutkija / Aalto-yliopisto

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehittämisrahastosta.

Hankkeen toteuttajien logot

Resurssiviisaaksi-blogi

Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa kehitetään kiertotalouden mukaisen ryhmärakennuttamisen toimintamallia Husulanmäen tulevalla asuinalueella. Tässä blogissa jaetaan tietoa ja tunnelmia hankkeesta.

Resurssiviisaan ryhmärakennuttamisen toimintamallia luodessamme etsimme tila- ja rakenneratkaisuja sekä materiaaleja, joiden avulla rakentaja voi tehdä viisaita valintoja. Samalla pohdimme, miten voidaan huomioida myös yksilön hyvinvointinäkökulma. Husulanmäelle rakentamiseen pyritään löytämään mahdollisimman vähähiilisiä ratkaisuja. Lisäksi yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa pohditaan yhteisön elämisen ja asumisen muita tärkeitä asioita kuten esimerkiksi energia-asiat, liikkuminen tai uudenlaiset yhteisölliset palveluntuotantomallit. Tavoitteena on löytää asukkaita palvelevia ratkaisuja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Blogia kirjoittavat vuorotellen niin hankkeen resurssiviisaaseen ja hyvinvointia lisäävään puurakentamiseen erikoistuneet asiantuntijat Aalto-yliopistolta kuin Laurea ammattikorkeakoulun asiantuntijat, jotka toimivat hankkeessa erityisesti resurssiviisaan palvelumuotoilun asiantuntijoina. Paikallista näkökulmaa blogiin tuovat ainakin Lapinjärven kunnanjohtaja sekä hankkeen projektipäällikkö.